Keskitetään

Kaikki valta

Eilen oli uuden valtuustomme ensimmäinen kokous. Valittiin uusi kunnanhallitus ja valiokunnat. En ole enää ”päättäjä”. Kiintoisaa oli 16 vuotta , mutta kuinka moni voi laittaa riittävästi aikaa kaikkien asioiden valmisteluun? Seuraan kiinnostuneena pormestari yms. malleja.

Vallan keskittymiseen on varmasti psykologisia syitä. Mitä enemmän on valtaa, sitä paremmin voi vaikuttaa. Kun vallasta aina kilpaillaan ei siitä luovuta koska se valuu helposti ”vastapuolelle”. Ja mitä kauemmin on valtaa sitä viisaammaksi itsensä kuvittelee, eivätkä muut osaa...Oman aseman pönkittämisen tarve on varmasti myös ihan primitiivinen, perustava ryhmissä elävä ilmiö.

Tästäkö johtuu että meille on hiipinyt entisen Neuvostoliiton keskushakuisuus? Meillä se on vain Helsinki-hakuisuutta. Laura Kolbe kirjoitti hienosti tänään Hesarissa miten helsinkiläisenä häpeää sellaista mentaliteettiä, että kehä kolmen takana ei ole mitään.
Olen mahdottoman pettynyt (jälleen) helsinkiläisiin politikkoihin (varsinkin vihreisiin) jotka ajavat suurkunnan syntyä kirkkain silmiin. Ei puhettakaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä. Muistan kun (me) vihreät olimme demokrattinen kansalaisliike. Vaadiitiin kaupunginosademokratiaa ja läpinäkyvyyttä, yleensäkin haluttiin viedä päätöksiä lähelle ihmisiä. Mutta niin siinä helposti käy että valta turmelee. Poliittiseen eliittiin kuuluminen aiheuttaa helposti pöyhkeää tärkeilyä ja nöyryys, kansalaisten edustamisen perusominaisuus, unohtuu. Helsingin Sipoo-kaappaus on tietysti vielä tiukasti mielessä.

Koko Suomi ei ole olemassa siksi että palvellaan Helsinkiä, vaan se on toisinpäin tai mieluiten niin että kaikki auttavat toisiaan. Nyt Lääkelaitoksen siirtäminen Kuopioon on ollut aika farssi. Kuopiolaiset ovat saaneet tietää olevansa säälittäviä periferiassa asuneita, johon voi muuttaa vain epätoivoiset ihmiset.

Helsingin keskustassa (lapsuudeenmaisemissani) pyörivät päättäjät voisivat käydä vähän naapurikunnissakin, tutustua paikkoihin ja ihmisiin. Näkisivät että ihan tyytyväisiä ihmisiä asuu pitkin Suomea. Ja varsinkin on minusta niin että demokraattinen vaikuttaminen voi paremmin pienissä yksiköissä. Sitä myöten palvelutkin pelaavat.

Olisi tarpeen suomentaa Ruotsissa käyttöön otettu sana sammkommun. itsenäisten kuntien yhteistyö olisi varmasti parasta Pääkaupunkiseudelle- suuret yksiköt voitaisiin samalla pistää ihmisen kokoisiksi.
Onko keskittämisen möhkötaudissa mitään järkeä? Eihän suuret yksiköt näytä tuottavan missään selvityksissä mitään etuja. Onko kyse vain vallantavoittelusta? Ei ihminen ole aina fiksu, olisko joskus?