Minulla oli paras äiti

Muistan kuinka äiti usein kertoi, että toisenkin vanhemman kuoltua (isänsä) hän tajusi olevansa nyt yksin, että pitää loppuelämä selvitä itsekseen. Hän kuvasi siinä sitä viimeistä itsenäistymistä hyvin.
 Vähän samalta tuntuu nytkin. Äitiä saimme hoitaa viimeiset vuodet kuten isääkin, vaikka se oli molemmille terveenä ollessa se huonoin vaihtoehto vanhenemiselle.

Viisi vuotta sunnuntait menivät vanhempien hoivaan. Ei se ollut kumminkaan hullumpaa, oli tilaisuus vähän antaa takaisin.

Gunhild Ester Haapaniemi  os. Nordman  21.11.1921 - 14.4.2013

Isä ja äiti ovat taas yhdessä.

Mitä ajatuksia tapaus Antti Korhonen herättää?

Ainakin tämän:
Maailman viisi vähiten väkivaltaisinta maata Tilastokeskuksen mukaan:

Japani, Slovakia, Filippiinit, Italia ja Indonesia.

Fyysistä koskemattomuutta pidetään tärkeänä jotta lapset eivät opi ratkomaan ongelmia väkivallalla.
miten tuo väittämä suhtautuu tähän listaan?

Jos haluaisin provosoida, niin voi ajatella niinkin että fyysinen koskemattomuus opettaa väkivaltaan taipuville, että väkivallalta on valtaa, jolle muut eivät voi tai halua tehdä mitään?

Mutta en halua näin vakavassa asiassa heittää ihan peikkoja ilmaan. On varmaan monia kulttuurisia ja yhteisöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät turvallisuutta, vähentävät väkivaltaa. EN ole tarpeeksi hyvä asiantuntija selittämään tuota listaa.

Mutta melkein kaikki ymmärtävät että Antti Korhosen potkut olivat kohtuuttomat. Ja sitten suomalainen virkamies ei myönnä virhettään- sehän on selvä. Ollaanhan suoraselkäistä kansaa.