Kokouskammoa

Olin kokouksessa illansuussa. Ihan mukava ja aika lyhyt.
Olen vaan elämäni aikana ihan vapaaehtoisesti istunut lukemattomissa kokouksissa, joissa useinmiten ei tapahdu oikein mitään merkittävää. Ehkä olen ollut vääränlaisissa kokouksissa sitten...

Mutta siis huomasin että ärsyynnyn, kun esittelijä ilmoittaa että kaikki tärkeä tieto on jaettu valmisteluasiakirjoissa ja sitten lukee sitä ja selittää, pariin kertaan. Parempi tapa olisi kysyä että onko kysyttävää. Usein sitten alkaa vielä semmoiset kierrokset, että kaikki sanovat samoja asioita hieman eri tavoilla. Ei vaan jaksa enää.

Tämä oli oikeastaan suurin syy lopettaa valtuustoura 20 vuoden jälkeen. Ja kyllähän kokouskäytännöissä on paljon korjaamisen varaa ainakin järjestötoiminnassa ja luottamustoimista, mistä minulla on kokemusta. Mutta ihme kyllä jotain päätetään oikeinkin aina välillä jossain.

Puheenjohtajilla on suuri merkitys kokouksissa. Usein heitä ei ole koulutettu lainkaan tehtävään, kumma kyllä.

Detta om detta, tekisi mieli sanoa.

Hyvin tiivistetty kirjastamme

Joskus käy niin, että joku ymmärtää sitä mitä itse tarkoittaa, melkein paremmin kuin itse.

No, tämä tuli mieleen kuin luin tiivistelmää kirjastamme Rakenna oppiva ryhmä.
Blogissa Sivistyksen sivuraiteilla oli niin hyvä referointi kirjastamme , että okasta pois. Oli kiva lukea ja havaita että juu, noinhna me tosiaan kirjoitettiin. Kaikki tärkeä mahtuu siis parille arkille!

No, kyllä kirjankin saa lukea.

Linkki blogiin tässä