Kalevi Haapaniemi

Tässä kuva isästä -44 nuorena vanrikkinä.

Taitaa olla jo mustat laatat.

                                                                                               Toisessa kuvassa minä pullaposkena ja isä.

Kolmannessa alakuvassa löydän mielestäni

isän sielunmaisemaa, siten kun sen ymmärrän.


Isän muistokirjoitus Hesarissa:

Koko elämä Suomen hyväksi.

 Tehtaanjohtaja Kalevi Haapaniemi kuoli Helsingissä 31.7.2008  Laakson sairaalassa. Hän oli 86-vuotias, syntynyt Töysässä 13.9.1921. Haapaniemen elämää leimasi sitoutuminen maamme rakentamiseen. Hänen lapsuudessaan yritteliäs ähtäriläinen perhe asui usealla paikkakunnalla.. Mikkelin ja etenkin Riihimäen varuskunnasta tuli nuoruuden kasvupaikka perheen isän valitessa uran armeijassa. Lukiolaispoika, vartionjohtaja ja oppilaskunnan aktiivi tunsi tarvetta auttaa maata välirauhan vaikeissa vaiheissa. Haapaniemi ilmoittautui hiljaisuudessa koottuun joukkoon, joka lähetettiin Saksaan koulutettavaksi uuden sodan varalle. Hänestä tuli yksi n.1400:sta miehestä jotka joutivat olemaan ”panttina” Saksan ase ja muun avun vakuutena vaikeassa poliittisessa tilanteessa. SS-Wiking divisioonassa muodostettiin suomalaisista pataljoona, joka kulki pitkän ja vaikean sotaretken aina Ukrainaan Kaukasus-vuorelle. Patajoona menetykset olivat raskaat. Kun joukot lopulta Mannerheimin avulla saatiin Suomeen, suuri osa miehistä koulutettiin upseereiksi, kuten Haapaniemikin. Hän ehti osallistua panssariupseerina moniin taisteluihin jatkosodassa ja komennettin vielä Lapin sotaankin. Sodan jälkeen haaveet opiskelusta ja opettajan urasta saivat jäädä. Perheen perustamisen myötä oli päästävä työelämään. SOK:sta tuli Haapaniemen koko työuran työnantaja. Ahkera ja organisointikykyinen työntutkijaharjottelija eteni apulaisjohtajasta johtajaksi Helsingin vaatetustehtaalla. Haapaniemi osallistui mm. suomalaisen naisen standardimittojen luomiseen vaateteollisuuden tarpeisiin sekä kuluttajasuojan kehittämiseen vaatetusteollisuuden valitustoimikunnassa. Hän jakoi myös televisiossa useana vuotena Miss Suomelle pokaalin ja työllisti tehtaansa tuotannon esitelyssä monia missejämme. Monipuolinen järjestötyo ja etenkin työ veteraanien hyväksi jatkui eläkeiässä. Hän muisteli mielellään veteraanityönsä eräänä kohokohtana takaoven kautta Veljesapu ry:lle järjestettyä audienssia presidentti Kekkosen luona. Tämän jälkeen myös ”unohdetut” Saksassa sotineet saivat sotaveteraani- ja sotainvalidistatuksen Suomessa. HS

Kesän kukkia pihasta

Muisteluja liikunnan parista

Kävin vanhalla koululla. Muistin äkkiä että liikuntavarusteet ovat olleet vuoden opettajien pukkarissa. Liikunnanopettajan urani loppui kun uudella yhtenäiskoulullamme on liikunnanope. Ihan ok.

Minulla oli varmaan hyvät lähtökohdat koululaisliikunnan opettamiseen koska en pitänyt koulussa likunnasta kuin hetkittäin. Sain olla se puolustaja jonka ei tarvitse tehdä mitään. Ja kaikki se jonottaminen... Koripallo ja omaehtoinen hölkkäharrastus sitten innostivat.

Kävin kyllä kursseja tiiviisti: yleiurheilu, palloilu, telinevoimistelu, näiden ohjaajien kurssit käytiin Kisakalliossa ja Otaniemessä ja missä kaikkee. Mutta etenkin se Sirkusharraste nappasi todella. Kerhója pidettiin Erjan kanssa yli kymmenen vuotta ja jotain opittiin itsekin.

Mutta joo, Joka vuosi on ollut viikossa vähintään 6 tuntia liikuntaa, enimmillään yli 10. Otetaan keskiarvo 8. Silloin on vuodessa noin 300 liikuntatuntia pidetty. 32 vuotta ja kertaa 300... No se tekee noin 9600 liikuntatuntia. Toivottavasti mahdollisimman monella on ollut mahdollisimman usein kivoja hetkiä liikunnan parissa, omilla ehdoilla.

Poisheiton ihanuus

Pidin kaatopaikkapäivän.

Autotallista heitin pois tavaroita jotka ovat tuntuneet niin tärkeiltä että niitä ei ole raskinut heittää pois millään. Nyt ne olivat muodostuneet taakaksi...

Koululla heitin viimeinkin pois Akriksen varastosta taaroita. EI jää sitten minun jäljiltä muita haittaamaan. Haikeaa ja muistorikasta puuhaa... Kyllä se oli kivaa tehdä ja onnistua yhdessä!

Kesä

Tämä kesä on ollut ilmoiltaan aivan ihana. Nyt juuri on lämpotila alle 20 ja tuntuu kylmältä...

Sateenkaari kuuluu kesään. Tässä yksi.

Jännä 500

Kesän parhaita hankintoja oli maksiskootterini päivittäminen. Nyt on siis ajossa Kymco xciting i500r vm. 2010. Toi r on kyllä vähän hassu... Mutta nyt on mulla ABS ja ennekaikkea ledit!

Lomareissu

Käytiin taas Muoniossa.

Lapissa on erilaista.

Mutta kyllä muukin Suomi on hieno. Länsirannikko, lakeudet, Laihian kaupat, Raippaluodon ahvenet, Yli-Mäyryn lasiveistokset, Särkitunturi, vanha kunnon soratie, Kainuun hiljaiset tiet, Järvi-Suomen vaihteleva luonto. Kyllä nähtiin paljon.

Suomessa on hienoa vaihtuvat maisematyypit. Varsinkin kun poikkeaa vähän niille vanhoille teille niin näkee paljon.

Ilmastointi on hyvä varuste autossa.

barokki ja jalkapallo

Olin tässä taannoin Tuomiokirkon kryptassa kuuntelemassa Helsingin barokkiorkesteria. Miksi barokkimusiikki on niin ihanaa? Rytmi, melodia, variaatiot ja kommunikaatio soittajien välillä. Sitä on ihana seurata konsertissa. Periodisoitinten lämmin sävy vielä hyväilee korvia.

Tämä (paitsimelodia ja viimeinen ominaisuus) on mukana myös mm-jalkapallossa parhaimmillaan. Aika monta peliä vaan piti odottaa että päästiin loistopeleihin.