Hae tästä blogista
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
perjantai 29. tammikuuta 2010
Koulutus ja tulevaisuus Educasta käsin
Kävin Educa-messuilla Opettaja TV:n haastateltavana. Kiva juttu.
Ostin Messukeskuksen eräästä kahvilasta kivennäisvettä. Minua palveli ystävällisen oloinen arviolta jostain Intian tienoilta peräsin oleva mieshenkilö. ( Muita ei paikalla ollut) Maamme koulutusongelmaan aukesi laaja näkökulma:
- Päivää, saanko pullon kivennäisvettä.
- ?
- Niin saisinko tuon, vaikka Vichy-pullon?
- ??
- Ottaisin pullon mineraalivettä mukaan!
- ??? … can you speak english. Please.
- I would like to have a bottle of mineralwater.
- Uhhh? (pyörii ympäriinsä)
- (osoitan hyllystä) Can I have that bottle, Vichy?
- Oh, yes!!!. (ottaa pullon ja pyörittelee kädessään hartaasti)
- Öö, can I pay now?
- You see I am new here, I do not know the prices...
- (katson miehen takana olevaa hinnastoa) There, you see Vichy 3,50 is the price.
- (ilahtuu) Oh, yes!
- (annan 20 euroa)
- (katsoo avuttomana kassakonetta, pyörittelee rahaa käsissään)
- ????? (minä)
- I dont have the key... I cannot open this...
- I will look if I have small money (kaivelen lompakkoa ja löydän rahat, otan 20 eurosen takaisin)
- Okay, thank you very much!!
Poistuessani mieshenkilö jää katselemaan rahoja kädessään ilahtuneena ja alkaa siten tehdä rahoista pinoa. Sain pullon Vichyä.
Mitä tästä voi oppia?
Väkisin tulee mieleen syksyn Virtuaaliopetuksen päiviltä Jyrki Kasvin luento. Hän totesi että koululaitos reagoi liian hitaasti muutokseen. ”kouluissa ajatellaan hämmästyttävän vähän tulevaisuutta” Tämä siksi että laitamme nuorisoa ihan väärin koulutusputkiin, vääristämme nuorten käsityksen arvokkaasta työstä ja annamme elää kuvitelmien helposta työstä ja suuresta palkasta.
Seurauksena on tämmöisiä surkuhupaisia tilanteita. Se voisi naurattaakin.
Niin, ja se opetv:n linkki :http://opettajatv.yle.fi/tyon_iloa Kandee katoo!
Ostin Messukeskuksen eräästä kahvilasta kivennäisvettä. Minua palveli ystävällisen oloinen arviolta jostain Intian tienoilta peräsin oleva mieshenkilö. ( Muita ei paikalla ollut) Maamme koulutusongelmaan aukesi laaja näkökulma:
- Päivää, saanko pullon kivennäisvettä.
- ?
- Niin saisinko tuon, vaikka Vichy-pullon?
- ??
- Ottaisin pullon mineraalivettä mukaan!
- ??? … can you speak english. Please.
- I would like to have a bottle of mineralwater.
- Uhhh? (pyörii ympäriinsä)
- (osoitan hyllystä) Can I have that bottle, Vichy?
- Oh, yes!!!. (ottaa pullon ja pyörittelee kädessään hartaasti)
- Öö, can I pay now?
- You see I am new here, I do not know the prices...
- (katson miehen takana olevaa hinnastoa) There, you see Vichy 3,50 is the price.
- (ilahtuu) Oh, yes!
- (annan 20 euroa)
- (katsoo avuttomana kassakonetta, pyörittelee rahaa käsissään)
- ????? (minä)
- I dont have the key... I cannot open this...
- I will look if I have small money (kaivelen lompakkoa ja löydän rahat, otan 20 eurosen takaisin)
- Okay, thank you very much!!
Poistuessani mieshenkilö jää katselemaan rahoja kädessään ilahtuneena ja alkaa siten tehdä rahoista pinoa. Sain pullon Vichyä.
Mitä tästä voi oppia?
Väkisin tulee mieleen syksyn Virtuaaliopetuksen päiviltä Jyrki Kasvin luento. Hän totesi että koululaitos reagoi liian hitaasti muutokseen. ”kouluissa ajatellaan hämmästyttävän vähän tulevaisuutta” Tämä siksi että laitamme nuorisoa ihan väärin koulutusputkiin, vääristämme nuorten käsityksen arvokkaasta työstä ja annamme elää kuvitelmien helposta työstä ja suuresta palkasta.
Seurauksena on tämmöisiä surkuhupaisia tilanteita. Se voisi naurattaakin.
Niin, ja se opetv:n linkki :http://opettajatv.yle.fi/tyon_iloa Kandee katoo!
maanantai 11. tammikuuta 2010
No onko sitä olemassa jos löytyy internetistä?
Linkkejä minuun: (tai kuka se onkin,,)
http://opettajatv.yle.fi/kuukauden_opettaja_tammi09
http://www.facebook.com/people/Rauno-Haapaniemi/672978520#/profile.php?id=1653246313&hiq=rauno%2Chaapaniemi&ref=search
http://sipoo1.tjhosting.com/kokous/2008747-6.HTM 10-0 ! ainoa kerta uralla...
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=rauno+haapaniemi&start=0&sa=N
http://kasvatusyhteisot.blogspot.com/
Linkkejä minuun: (tai kuka se onkin,,)
http://opettajatv.yle.fi/kuukauden_opettaja_tammi09
http://www.facebook.com/people/Rauno-Haapaniemi/672978520#/profile.php?id=1653246313&hiq=rauno%2Chaapaniemi&ref=search
http://sipoo1.tjhosting.com/kokous/2008747-6.HTM 10-0 ! ainoa kerta uralla...
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=rauno+haapaniemi&start=0&sa=N
http://kasvatusyhteisot.blogspot.com/
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
Hyvä leffa
Käytiin katsomassa Jos rakastat. Kyllä teki hyvää. Neil Hardwick oli puhaltanut elokuvaan juuri sitä ihmisen humaania lähestymistapaa, jonka hän niin suvereenisti taitaa. Näin osaavat suuret viihdyttäjät ja komedian taitajat.
Kaikki olivat hyviä, jopa ne vähän pahat.
Miten taitavasti henkilöohjaus ja musiikin leikkaus hengittävätkään! Eiköhän tässä ole ainakin pieni klassikko...
Ja Topeliuksen tarina ihmisen kasvusta nöyrtymisen kautta elää sekin. Ajallemme niin kovin tärkeä viesti.
Nyt vielä kun tulisi se karaokeversio ja saisimme oikein vetää elokuvatéatterissa niitä sydämeen käypiä lauluja! Eiköhän maailma vähän parane.
Kaikki olivat hyviä, jopa ne vähän pahat.
Miten taitavasti henkilöohjaus ja musiikin leikkaus hengittävätkään! Eiköhän tässä ole ainakin pieni klassikko...
Ja Topeliuksen tarina ihmisen kasvusta nöyrtymisen kautta elää sekin. Ajallemme niin kovin tärkeä viesti.
Nyt vielä kun tulisi se karaokeversio ja saisimme oikein vetää elokuvatéatterissa niitä sydämeen käypiä lauluja! Eiköhän maailma vähän parane.
lauantai 2. tammikuuta 2010
Vuosi vaihtui
2010 alkoi Haikossa nukkumalla. Ihan hyvä alku. On kummallista oikeastan että ihmisten mielivaltaisesti antamat vuosien numerot saavat itseään suurempia merkityksiä. Minusta 2010 on kyllä kivempi kuin 2009 ihan noin olemukseltaan. Tämä uusi numero on kivempi rytmittää kirjoittaessa.
Tämä vuosi on myös meillä viimeinen täysi työvuosi. Sitä sopii ihmetellä...
Muuten vuoden loppu oli ikävä kun äiti joutui kaatumisen jälkeen sairaalaan. Sinne ei vanhan ihmisen pitäisi joutua. Nyt on kunto mennyt alas huimasti. Kotiutuminen voi olla saavuttamatonta.
En harrasta uuden vuoden lupauksia, mutta aina voi aloittaa jotain ja toivoa.
Tämä vuosi on myös meillä viimeinen täysi työvuosi. Sitä sopii ihmetellä...
Muuten vuoden loppu oli ikävä kun äiti joutui kaatumisen jälkeen sairaalaan. Sinne ei vanhan ihmisen pitäisi joutua. Nyt on kunto mennyt alas huimasti. Kotiutuminen voi olla saavuttamatonta.
En harrasta uuden vuoden lupauksia, mutta aina voi aloittaa jotain ja toivoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)