Ankeina aikoina tarvitaan muistutus ihmisenä olon parhaista puolista. Siivosin ajankuluksi kaappeja ja löysin oppilaani, ekaluokkalaisen minulle antaman kirjeen (kirjekuoressa ihan) vuodelta 1980. Kyllä oli hellyttävää ja silmäkulma kostui. Miten paljon vartijana on ekan luokan ope! Ja suuren ihailun kohde. Siihen on vaan yritettävä vastata ja tehdä parhaansa.
Ja millaista itsetutkistelua ja avointa mieltä Riikka tuossa osoittaakaan. Näin kun aikuisetkin tekisivät olispa maailma valmiimpi!
mitä tähän vastasin, toivottavasti hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti