Lokakuukin livahti...
Miksi se on lokakuu, kun oikestaan marraskuu on nykyään lokakuu...
Lokakuu alkaa raunonpäivällä. Minulle sopii kyllä tuommoinen kostea mutta lämmin lokakuu, ei mielellän pakkasta. Kirkastuvat värit ja syksyinen metsän tuoksuovat kivoja.
Kivaa ei ollut että äiti kaatui kotona, loukkasi olkapäänsä ja joutui sairaalaan. Kuinka ollakkaan kaatui sairaalassa (Laaksossa) uudestaan eikä enää päässyt kävelemään. Nyt näyttää että reilun kuukauden makaaminen tekee tehtävänsä. Saapa nähdä jaksaako ponnistaa enää pystyyn. Kummallista on että kun äitiä kierrätettiin kuvauksissa ja sairaaloissa ei tieto oikein kulje mukana ja omaisten pitää olla tarkkana. Miksei voi olla muistikkku ranteessa ja siinä kaikki tärkeä tieto?
Tietoyhteiskunnan suuriin haaste on edelleen tiedon joustava eteenpäin kulku.
Nyt on äidin koti muutettu Mannerheimintielle. Saapi nähdä pääseekö sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti