Lehdestä sai lukea aamulla että Helsingissä oli ollut urheilutapahtuma. Kuvassa potkittiin maassa makaavaa, varmaan oli kyse siis jalkapallosta. Kaduilla oli satoja mallakoitsijoita, mellakkapoliiseja, liikenne poikki ja savupommeja.
Tätä tuetaan yhteiskunnan varoilla. Ja vaikka ei tuettaisi, niin miksi väkivalta tuntuu olevan jotenkin hyväksyttyä urheilun ollessa kyseessä? Jos kyse on siitä että urheiluun voidaan siirtää sodan väkivalta pienemmin tappioin, niin ok. Mutta lopetetaan sitten se jaskanjauhanta jalosta kilvasta, urheiluhengestä ja yleensäkin urheilun jalostavasta vaikutuksesta. Jotenkin välillä tuntuu että se viimeinenkin jalous urheilusta katoaa kun siitä tulee kovaa liiketoimintaa.
No, poikkeuksia voi olla ja on lajeja, joissa fanit eivät tietääkseni potki toisiaan. Ajatellaan vaikka suunnistusta, tennistä, uimahyppääjiä, hiihtäjiä tai kotoista pasäpalloa.
Kyllä tähän pitäisi suhtautua paljon kriittisemmin. Lapsille ja nuorille syntyy kuva, että mellakointi kaduilla kuuluu joihinkin lajeihin. Ai mitä pahaa siinä on? Enpä haluaisi omien lapsieni joutuvan mukaan tämmöiseen urheilutapahtumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti