Toimittajien juoni oli toimiva. Saatiin aikaan suuri keskustelu siitä onko uskonnolla ja seksuaalisella suuntautuneisuudella jotain arvokärhämää ja onko "se" syntiä. Esko Valtaoja sanoi kyllä hyvin että ajatteleva ihminen on tämän keskustelun käynyt jo ajat sitten.
Raamattuun vetoaminen Jumalan sanana on kovin ongelmallista. Onko edes mahdolista lukea yhtäkään sivua siitä niin, etteikö kaksi sattumanvaraista lukijaa tulkitsisisi lukemaansa eri tavoin? Ongelma on myös se, että ei vaan ymmärretä tai tunneta historiallisia kerrostumia, kielen muuttumista ja käännösten vaikeutta. Eikä omatunto ja rakauden vaatimus paina mitään? Minusta kristinusko ei ole lakiuskonto, lähes päinvastoin. Osa ihmisistä vaan kaipaa lakeja, niin ei sitten tarvitse itse ottaa vastuuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti